Siihen se ilta päättyi, kera jonkinlaisen raejuustovanukkaan.
Vanukkaan takaa oli vaikea nähdä, että Puigcerdasta, 9400 asukkaan kylästä espanjalaisturistien suosimassa Pyreneiden laaksossa, oli tullut julkkis.
Puigcerdassa vieraili eilen ja tänään ihmisiä, joilla on valtaa: National Geographics -lehden, Lonely Planetin ja muiden silmäätekevien matkailuvaikuttajien bloggaajat tutustuivat kaupunkiin alueen turismitoimiston kutsumana.
Klikkauksia sata tuhatta. Yhdellä blogilla. Ja niitä oli kymmenen. Fantastico! Nuria Vidal, hotelliyhdistyksen johtaja iloitsi. Mutta ei hän ainoastaan iloinnut.
Olisin halunnut tehdä sen sadannen tuhannen ensimmäisen klikkauksen. Katsoa, mitä maailman parhaat bloggaajat sanovat laskettelu-, vaellus- ja lomalaaksosta Ranskan rajalla.
Ei. En löytänyt sanaakaan.
Joo, tiedän kyllä, että en kuulu KVG-sukupolveen, joka illallispöydästä hyppää 3g-verkkoon selvittämään, mitä eroa on katalonialaisella herkulla Crema catalanalla ja ranskalaisten Creme bruleella. Mutta kai minun pitäisi yksi blogi löytää, jos tiedän, kuka sitä ylläpitää.
Tunturilappilaisia bloggaajien kestitseminen innosti. Ehkäpä mekin voisimme kutsua koko maailman lomarahojen käytöstä päättävät vaikuttajat propagoimaan tunturiemme puolesta.
"Saimme ison julkisuuden tänään, mutta entäs huomenna?" Vidal kysyy.
Asiakkaita ei saa yhdellä Lonely Planetin positiivisella blogitekstillä, joka on jo seuraavana päivänä valunut sisältökasan pohjalle, näkymättömiin.
"Meillä pitäisi olla bloggaaja joka päivä."
Jos bloggaajia oikeasti riittäisi jokaiselle vuoden päivälle, mitä tapahtuisi rauhalle, josta laakso elää?
Tunturi-Lappin näkökulmasta 285 ravintolan ja parhaimmillaan sadan tuhannen päiväkävijän matkailukeskittymä ei edusta varsinaista luonnonrauhaa. Parin tunnin automatkan päässä asuville barcelonalaisille laakso on sittenkin juuri sitä, mitä Lappi espoolaisille.
Cerdanyan laakson turismitoimiston johtaja Eduard Correa näyttää tutkimusta, jonka mukaan laaksossa kävijät pitävät paikkaa nyt vaikeammin saavutettavana ja vähemmän rauhallisena kuin vuonna 1994.
Siinä on ristiriita.
Onnistunut markkinointi sattuu omaan nilkkaansa. Liikenneruuhkat Barcelonantiellä lisääntyvät, samoin kuin ihmiset Espanjan ensimmäisen hiihtohissin ympärille rakennetuissa laskettelukeskuksissa ja maan vanhimmalla golfkentällä.
Pyreneille, Cerdanyaan kipuavassa bussissa Lapland Hotelsin operatiivisten toimintojen johtaja Esa-Matti Tamminen sanoi, että hotellin kannalta tärkeintä on, että ovesta sisään astuvan asiakkaan ensivaikutelma vastaa niitä odotuksia, joita markkinoinnilla on luotu.
Se toiminee muussakin kuin hotellissa. Koskemattomat hanget eivät saa olla tallattuja lumikasoja.
