- Meillä Espanjassa järjestetään Pamplonan härkäjuoksu, feria del toro, mutta miksei voitaisi järjestää feria del poro, porojuoksu? Finpron vanhempi konsultti Sami Auvinen lohkaisee Barcelonan lentokentältä kaupungin keskustaan johtavalla moottoritiellä.
Seuraavaksi hän viittoo bussin vasemmalla puolen taivasta kohti venyvää Hesperia-hotellia, jonka päällä seisoo ufoa muistuttava lisäke.
- Eikö tuo sopisi sinne teidän kairaan hyvin?
Ymh.
Auvinen ottaa matkanjohtajan tehtävän tosissaan. Reissun tarkoitushan on keksiä uusia ideoita tunturilappilaiseen matkailuun.
Kellon viisari lipoo Suomen aikaa iltakymmentä. Kauimmainen 12:sta matkustajasta, Elina Vammavaara on hypännyt autoonsa Hetassa aamukahdeksalta. Silti yksikään käsi ei nouse, kun Auvinen kysyy, kuka jättää illan tapakset väliin.
Barcelonan 24-asteinen ilma muistuttaa, miltä tuntuu, kun maailmaa vastaan ei tarvitse taistella sadetakilla, villapaidalla ja sisulla.
- Linnunmaitoa, joku sanoo.
Skootterit pujottelevat pimeitä katuja. Puoli joukkuetta säntää kadunvarren aina auki -kauppaan vesiostoksille. Kahdella äidillä on jo ikävä kotiin jääneitä lapsia. Punaisten yhteiskäytössä olevien kaupunkipyörien valot tuikkivat vastaan.
Hetken päästä jokainen on rauhoittunut tapas-baarin pöytään ihmettelemään herkkuja: pieniä vihreitä paprikoita, espanjalaista ilmakuivattua kinkkua, tomaattileipäsiä, paistettuja valkosipulisia perunoita, mustekalarenkaita, friteerattuja artisokkia ja hanhenmaksaa, venäläistä salaattia. Ja mantelijäätelöä, nam!
Mennään jo eteenpäin! Venga vamos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti